Akvarellipaperi 101 – Erilaisia papereita

akvarellipaperi testi vesivärimaalaus

Akvarellimaalauksen onnistumiseen vaikuttaa muutakin kuin taito, värit sekä siveltimet. Akvarellipaperi sanelee hyvin paljon millainen lopullisesta työstä on mahdollista tulla niin onnistumiseltaan kuin tyyliltään. Koska paperivalikoima on hyvin laaja, on tärkeää etsiä juuri itselle sopiva akvarellipaperi. Oikealla paperilla saat taideteoksesi onnistumaan ja kestämään aikaa.

Valintoja, valintoja
Valmistus

Papereita voidaan valmistaa kolmella eri tavalla: käsityönä, “mould-made” eli rumpuriiva-koneella ja Fourdrinier- eli tasoviirakoneella. Käsintehty paperi on pinnaltaan epäsäännöllinen ja reunoiltaan rosoinen. Se on lujaa, sillä kuitujen sidos on sattumanvarainen. Mould-made paperi jäljittelee käsintehdyn paperin tuntua, mutta se on hyvin tasalaatuista ja kuidut paperissa ovat yhdensuuntaisemmat. Myös mold-made-paperin reunat ovat käsintehdyn paperin tavoin rosoiset, mutta usein ne ovat leikattu arkkeihin tasaisiksi. Teollisista akvarellipapereista arvostetuimpia ovat juuri täyspuuvillasta valmistetut mold-made-paperit. Fourdrinier-paperi on nopein tapa valmistaa paperia. Tällainen paperi on vahvaa vain yhteen suuntaan, sillä kuidut ovat asettuneet yhdensuuntaisesti. Fourdrinier-paperin reuna on yleensä leikattu tasaiseksi. Useimmat piirustuspaperit ja ohuimmat akvarellipaperit ovat Fourdrinier-koneella valmistettuja.

Materiaalit

Huokeimmat akvarellipaperit valmistetaan puukuidusta. Laadukkaammat paperit ovat puolestaan joko puukuidun ja puuvillan sekoituksia tai täyttä puuvillaa. Puuvillapaperi, joskus myös lumppupaperi, valmistetaan käyttämättömästä puuvillasta. Puuvillapaperi imee vettä puukuitupaperia paremmin. Kuitenkin puukuitupaperi voi olla hyvin kestävää, mutta tämä riippuu paperin valmistukseen käytetystä selluloosasekoituksesta ja pintarakenteesta. Omaan tyyliin sopivaa paperia valittaessa kannattaakin testata useita erilaisia papereita, jotta löytää juuri itselle parhaiten sopivan paperin.

Tavallisimmin paperit valmistetaan teollisesti, kun taas korkealaatuisimmat akvarellipaperit ovat käsinvalmistettuja. Tällaiset pikkupajat valmistavat papereita monista eri materiaaleista, joista pellava on kaikista arvostetuinta.

Grammapaino

Jokaiselle paperille on ilmoitettu sen grammapaino eli yhden neliömetrin kokoisen paperiarkin paino grammoina. Piirustuspaperin paino vaihtelee 80–250 gsm välillä, kun taas akvarellipaperin grammapaino on 150–600 gsm. Joidenkin valmistajien valikoimissa on jopa 1000 gsm:n paksuista akvarellipaperia.

Akvarellipapereissa paperin paksuus kertoo jonkin verran laadusta – paksu paperi imee enemmän vettä ja kestää kovempaa kulutusta kuin ohut paperi. Täytyy kuitenkin huomioida, ettei jokaiseen maalaustyyliin sovi eikä kannata käyttää kaikista paksuinta paperia. Kepeä akvarellimaalaus voi näyttää paremmalta ohuella paperilla.

Paperia valitessa kannattaa myös huomioida sen happovapaus eli paperin pH:n tulisi olla neutraali. Happovapaa paperi ei kellastu ajan myötä, jolloin se sopii hyvin taidepaperiksi.

Tekstuuri

Akvarellipapereita on saatavilla kolmessa eri tekstuurissa – rough, hot-pressed (HP) ja cold-pressed (CP/NOT). Rough-paperin pinnassa on paljon tekstuuria, mikä tekee paperista rosoisen ja karhean. Paperin epätasaisuuden vuoksi voi olla haastavaa hallita pigmenttiä maalattaessa. Hot-pressed-paperin pinta on sileä. HP-paperi sopii hyvin suuriin maalauksiin ja se kuivuukin hyvin nopeasti. Kuitenkaan ei kannata lisätä paljon maalikerroksia, sillä paperin sietokyky tulee nopeasti täyteen. Cold-pressed-akvarellipaperi asettuu pinnan tekstuuriltaan rough- ja HP-paperien välimaastoon. NOT-paperi sopii käytettäväksi sekä suuriin että pikkutarkkoihin maalauksiin, minkä vuoksi se on hyvin suosittua akvarellimaalareiden keskuudessa.

Miten paperi vaikuttaa akvarellimaalaukseen

Monesti näkee maalattavan luonnostelupaperille. Aloitin itsekin näin, sillä en luottanut taitoihini vielä niin paljoa, että olisin uskaltanut ottaa riskikseni ”tulhata” hyvää ja kalliimpaa paperia. Siltikään aloittelijan ei mielestäni kannattaisi maalata luonnostelupaperille, sillä paperi voi pilata työn monin tavoin. Tietenkin aloitteleva akvarellimaalari ajattelee näiden epäonnistumisten olevan hänen vikansa, vaikka todellisuudessa kyse on ollut paperin ylitetystä sietokyvystä. Näin usko omiin kykyihin horjuu, ja into saattaa lopahtaa heti alkuunsa.

Paperin sopimattomuuden huomaa usein siitä, että liian ohut paperi alkaa kosteuden vaikutuksesta käpristymään sekä sen pinta alkaa herkästi rikkoutumaan. Paperia voi jonkin verran taivutella ja painaa suoraksi, mutta jos pinta lähtee kuoriutumaan pienenä nukkana pois, ei asialle voi tehdä enää mitään.

Alla olevassa vertailussa on maalattu sama aihe neljälle eri paperille. Yksi papereista on luonnostelupaperia, yksi on monitekniikkapaperia ja kaksi ovat akvarellipapereita. Akvarellipapereiden erona on vain materiaali. Esimerkistä huomaa, että ohuimmat paperit alkavat käpristymään hyvin voimakkaastikin veden vaikutuksesta. Ohut paperi tuntuu myös selvästi paksummalta maalatulta alueelta. Isommissa maalauksissa ohut paperi alkaa aaltoilemaan reunoja kohden, mikä ei näytä hyvältä erityisesti kehystetyssä työssä. Käpristynyttä paperia harvoin saa taas suoraksi. Puolestaan paksummat paperit pystyvät pitämään tasaisuutensa, sillä ne imevät enemmän vettä ja kestävät tämän vesimäärän muuttumattomana.

Vaikka ohuella paperilla on ongelmansa, ei niitä kuitenkaan kannata alkaa pelkämään ja varmuuden vuoksi käyttämään aina paksuinta saatavilla olevaa paperia. Ohuempi paperi voi olla tietyissä tilanteissa sopiva akvarellimaalaukseen.

Jos tykkäät käyttää paljon pigmenttiä maalauksissasi, kannattaa valita paperi, joka on imukykyinen. Heikon imukyvyn omaavan paperin huomaa siitä, että jossain vaiheessa uusi pigmentti ei enää tartu paperin pinnalle. Tällöin pigmentti alkaa menemään epätasaiseksi ja laikukkaaksi sillä se tarttuu jälleen siveltimeen. Alla olevassa vertailussa tarkastellaan tarkemmin ja myöskin lähempää, mitä paperin pinnalle tapahtuu akvarellimaalauksessa.

Mont Marte Visual Art Diary 110 gsm

Mont Marte Visual Art Diary on puukuidusta valmistettua luonnostelupaperia. Paperi on väriltään lämpimän valkoista, happovapaata ja sen grammapaino on 110. Tätä luonnostelupaperia on saatavilla arkkikoissa A3, A4 ja A5. Yhdessä kierrekansiossa on 120-paperiarkkia.

Pinnaltaan tämä luonnostelupaperi on tasaista ja karheaa. Paperi imee vähän vettä, mutta pigmentti tarttuu paperiin erittäin voimakkaasti. Tämän vuoksi virheille ei ole varaa tähän paperille maalattaessa. Visual Art Diary -paperi alkaa käpristymään todella herkästi, joten paperia ei kannata altistaa kovinkaan suurelle määrälle vettä.

Paperin pinnalla voi huomata olevan tummaa töhnää, mikä on irronnutta puukuitua. Paperi ei siis kestä kovinkaan paljoa kulutusta, minkä voi huomata varsin nopeasti lyijykynätöissäkin.

Aloitin itse maalaamaan tällä paperilla, mutta en voi suositella kenellekään maalaamista luonnostelupaperille. Luonnostelupaperit eivät ole tarkoitettu akvarellimaalauksille, minkä vuoksi maalauksista tulee harvoin hyvännäköinen. Tämäkin paperi on tarkoitettu lyijykynä-, puuväri-, tussi- ja hiilitöihin. Jos haluat edullisen ja hyvälaatuisen paperin, kannattaa kokeilla Canson Imagine -monitekniikkapaperia.

Canson Imagine -monitekniikkapaperi 200 gsm

Canson Imagine on sileäpintaista, täysin valkaistua paperia, jota on valmistajan mukaan mahdollista käyttää lyijykynä-, muste-, tussi- ja hiilitöihin sekä pastelli-, guassi- ja akvarellimaalaamiseen. Imagine-paperia on saatavilla 200 gsm and 350gsm vahvuisena. Saatavilla olevat arkkikoot ovat A5–A1 ja arkkimäärä vaihtelee 50 arkista 25. Olen käyttänyt 200 gsm-vahvuista paperia akvarellimaalaamiseen, mutta suosittelen käytettäväksi 350 gsm-vahvuista paperia, sillä 200 gsm -paperi käpristyy jonkin verran kastuttuaan.

Valmistaja lupaa paperille erinomaisen imukyvyn, mutta jos haluaa hyvin värikylläisiä sävyjä, ei ainakaan 200 gms -paperi riitä. Oli yllätys kuinka tämänkin paperin pinta oli lähtenyt tummimmista kohdista hajoilemaan. Myös värien toistuvuus ei ole kovinkaan hyvää. Pigmenttisimmät värialueet muuttuvat laikukkaiksi, kun taas tumma sävy liukuu vaaleaan ikään kuin muovisen oloisesti. Toisaalta tällainen efekti voi olla omiaan joissakin maalauksissa, joissa haetaan värille tekstuuria. Olen käyttänyt tätä paperia esimerkiksi maalauksessani Boy and Lamb.

Jos tyylisi on kepeä, kannattaa sinun ehdottomasti tutustua tähän paperiin.

Daler-Rowney The Langton Watercolour Paper 300 gsm

Langton Watercolor on puukuidusta ja puuvillasta valmistettua mould-made-paperi, joka on happovapaata. Tätä paperia on saatavilla rough- ja NOT-tekstuurilla. Arkkikoot ovat A5–A2 ja paperia on saatavilla 300 gsm ja 425 gsm vahvuisena. Arkkimäärä on 12 lehteä.

Langton Watercolor -paperi sopii hyvin monenlaisiin maalauksiin. Paperille on miellyttävä maalata, sillä pigmenttiä on helppo hallita paperin pinnalla. Väriä voi myös helposti liikutella vaikka se olisi kertaalleen jo maalattu. NOT-pinta on kaunis eikä yhtään liian voimaksas teksuuriltaan, jolloin se sopii monenlaisiin tyyleihin.

Tämän akvarellipaperin pinta kestää hyvin kulutusta, vaikka voimakkaiden pigmenttien maalaaminen vaatii huomattavasti enemmän työtä kuin esimerkiksi Langton Prestige -akvarellipaperissa.

Daler-Rowney The Langton Prestige 300 gsm

Langton Prestige -akvarellipaperi on valmistettu 100% puuvillasta mould-made-tekniikalla. Paperi on happovapaata. Prestige paperia on saatavilla rough- ja NOT-tekstuurilla arkkikoissa 254 x 178mm, 305 x 229mm, 355 x 254mm ja 355 x 508mm 300 gsm -vahvuisena. Paperia myydään 12 lehden arkeissa.

Tämän paperin pinta on hyvin karhea, minkä vuoksi sivellintä voi olla hankala hallita. Langton Watercolor -akvarellipaperiin verraten Prestige-imee värin itseensä voimakkaammin, minkä vuoksi värirajojen sekoittaminen on hieman hankalampaa. Prestige-paperille maalattaessa pitääkin olla varuillaan, ettei vahingossakaan värit leviä väärille alueille. Paperi toistaa sävyt kuitenkin voimakkaana, minkä vuoksi värikerroksia ei tarvita kovinkaan montaa. Prestige-akvarellipaperi on hyvin imukykyinen ja pinnaltaan kulutusta kestävä, mikä tekee siitä erinoimaisen akvarellipaperin.

Jotta löydät omiin tarpeisiisi sopivan akvarellipaperin, kannattaa kokeilla eri laatuja ja valmistajia. Toisen valmistajan vastaava akvarellipaperi saattaa olla laadultaan ja ominaisuuksiltaan toisen paperivalmistajan tuotteesta hyvinkin poikkeava. Onkin siis hyvä kysellä papereista näytekappaleita ennen arkin ostamista.

Akvarellisivellin on akvarellimaalarin tärkein ystävä

akvarellisivellin isabey

Isabey on vuonna 1895 perustettu Ranskalainen yritys, joka valmistaa akvarellisiveltimiä käsityönä Ranskan Bretagnessa. Perinteiset valmistustavat ovat yritykselle tärkeitä, minkä vuoksi siveltimien tekotapa ei ole muuttunut paljoa sitten 1400-luvun. Jokaisella Isabeyn sivellinmallilla on oma tuntumansa ja liikkeensä, mikä mahdollistaa siveltimien sopivuuden useisiin eri käyttötarkoituksiin.

Laadukkaat työvälineet takaavat onnistumisen iloa niin aloittelevalle maalarille kuin kokeneemmallekin taiteijilajje, minkä vuoksi laadukas akvarellisivellin on pakollinen hankinta. Tässä blogitekstissä testaan seitsemää eri Isabeyn akvarellisivellintä ja vertailaan niitä toisiinsa.

Kuinka testasin siveltimiä

Tein jokaisella siveltimellä silmukkatestin, viivatestin, märkätestin ja kuivatestin.

Silmukkatestissä maalataan pientä kaunokirjainta L kolmen sarjoissa. Tässä testissä mitä kiikkerämpi mutka sen parempi, sillä silmukka osoittaa hyvin siveltimen reagoivuutta. Tällainen kiikkerä mutka on joillekin siveltimille hankala työstää. Laadukkaan siveltimen näkeekin siitä, ettei sen harjakset leviä kesken mutkan tai päästä kaikkia pigmenttiä tietylle alueelle.

Viivatestissä suoraa linjaa maalatessa painetaan sivellintä ja vedetään tämän jälkeen takaisin ylös. Viivatestissä maalattavan viivan paksuus pitäisi vaihdella ohuesta paksuun ja takaisin ohueen. Tässäkin testissä testataan kuinka sivellin reagoi paineen vaihteluun ja vapauttaa pigmenttiä paperille. Laadukkaan siveltimen ei pitäisi jättää viivaan värilaikkuja, vaan värin tulisi olla tasainen. Testi myös näyttää palautuuko karvat oikeaan asentoonsa painamisen jälkeen, vai leviääkö sivellin kesken maalauksen.

Märkätestissä mahdollisimman märällä siveltimellä maalataan edestakaisin isoa aluetta, jolloin nähdään värin haalistumisen vaiheet. Laadukas sivellin päästää pigmenttiä tasaisesti, kun taas huonompi sivellin jättää selvän rajan tummemman ja vaaleamman sävyn rajalle.

Kuivatestissä siveltimen tulisi olla kuiva, jolloin pigmentin määrä olisi mahdollisimman suuri. Tähän testiin sopii maalattavaksi heinät, jolloin nähdään pystyykö sivellin työstämään kapenevaa viivaa suurella pigmenttimäärällä. Testin tarkoituksena onkin kokeilla, kykeneekö sivellin pitämään karvoissaan suurta pigmenttimäärää ja vapauttamaan sitä tasaisesti, vaikka veden määrä karvoissa on vähäinen.

Siveltimet yksityiskohtiin ja suurpiirteiseen työskentelyyn

Akvarellimaalauksessa suositaan näädänkarvasiveltimiä. Myös oravan- ja häränkarvasiveltimet ovat hyviä vaihtoehtoja. Näädänkarva on paksuimmillaan karvan keskikohdasta, joten karva imee itseensä paljon vettä. Näin yhdellä vedolla pystytään maalaamaan pidempään. Karvan muoto tekee siveltimestä teräväkärkisen, jolloin samalla siveltimellä pystyy maalaamaan niin tarkkoja yksityiskohtia kuin suuria värialueita. Orava ei eroa näädänkarvasta paljoa. Oravankarva ei kuitenkaan ole yhtä napakkaa kuin näätä. Häränkarva puolestaan on karkeampaa kuin näätä tai orava. Akvarellisiveltimiä on saatavilla myös poninkarvalla, joka sopii parhaiten suurpiirteiseen maalaamiseen. Siveltimissä poninkarva ei ole yhtä hienoa materiaalia kuin näätä tai orava, minkä vuoksi edulliset akvarellisiveltimet ovatkin juuri poninkarvaa tai synteettisiä materiaaleja.

Siveltimet ovat värikoodattu niin, että 6228-mallit ovat vihreitä, 6227Z-mallit ovat keskiharmaita, ja 6227- sekä 6229-mallit ovat mustia. 6228-mallin siveltimet ovat varreltaan paksuimpia, kun taas 6227Z- mallin 000 on kaikista ohuin ja tasapaiksuin. Pituudeltaan siveltimien lakatut varret ovat kaikissa malleissa noin 18,5 cm paitsi 6227Z-mallin siveltimissä varren pituus on 16,5cm. Karva kaikissa kokeilemissani Isabeyn akvarellisiveltimissä on näädänkarvaa.

Isabey 6228

Isabeyn 6228-sarjan akvarellisiveltimet ovat testaamistani siveltimistä kaikista paksuimpia. Suurimman karvamääränsä ansiosta vesi sitoutuu siveltimiin hyvin, minkä vuoksi siveltimillä pystyy maalaamaan kaikista pisimpiä vetoja muihin testaamiini siveltimiin verrattuna. Kärkeen kapenevan muotonsa ansiosta voi näillä siveltimillä kuitenkin maalata sekä hyvin ohutta että paksua viivaa.

Yleiskatsaukselta 6228-siveltimet ovat kaikki hyvin samankaltaisia. Koon 2 akvarellisivellin oli isoin testaamani sivellin, ja vaikka aikaisemmin mietin mahtaako tämä sivellin olla liian iso käyttööni, tuli siitä joukon toinen suosikkini. Sivellin imi itseensä todella paljon nestettä, minkä ansiosta se ei kuivunut käytössä kovinkaan nopeasti.

Yllätyksekseni 6228-mallin pienemmät koot eivät olleet yhtä miellyttäviä kuin tämän koon 2 akvarellisivellin. Siveltimet eivät imeneet itseensä yhtä paljoa nestettä kuin koon 2 sivellin, vaan kuivui käytössä selvästi nopeampaa. Ero isoimman ja kahden pienemmän siveltimen välillä oli yllättävän suuri. Toisaalta 6228 0 ja 000 -siveltimillä pysyi maalaamaan pitempään kuin muiden mallien vastaavilla koilla.

Silmukkatestissä Isabeyn 6228-mallin siveltimet pärjäsivät todella hyvin. Siveltimet liukuivat miellyttävästi paperilla, eikä sillä ollut vaikeuksia tai minkäänlaista vastustusta edes kiikkerimmissä mutkissa.

Märkätestissä 6228-siveltimet tuottivat parhaimman tuloksen, sillä pigmenttirajoja ei juurikaan näy. Muissa malleissa raja oli selvempi ja suurin osa pigmentistä jäi alueen yläosaan. Märkätesti osoittaakin, että Isabeyn 6228-malli on tarkoitettu suurpiirteisempään työskentelyyn, jossa käytetään suurempaa vesimäärää laajemmalle alueelle. Muut siveltimistä on puolestaan tarkoitettu selvästi tarkkaan työskentelyyn, jolloin siveltimen ei tarvitse varastoida niin paljoa vettä. Sarjan 6228-siveltimet tulevatkin oikeuksiinsa juuri siveltimen ollessa tarpeeksi märkä.

Vaikka siveltimet toimivat hyvin märkänä, ei niille puolestaan sovi kuivamaalaus. Kuten kuvista voi huomata, heinät ovat kaikissa kolmessa koossa hyvin rakeisia. 6228 000 soveltui kuivamaalaamiseen kaikista testaamistani siveltimistä huonoiten. Toisaalta näillä siveltimillä voidaan luoda efektejä kuivamaalauksen avulla.

Mallin 6228-siveltimet sopivat hyvin yleissiveltimiksi. Pidin kovasti siitä, että näillä siveltimillä pystyy maalaamaan sekä paksusti että ohuesti. Jos puolestaan haluaa siveltimen pelkästään pikkutarkkaan työskentelyyn, suosittelen 6227(Z)- ja 6229-malleja.

Isabey 6227Z

6227Z-mallin siveltimet ovat muodoltaan vähäkarvaisia, mutta pitkiä, mikä tekee siveltimen muodosta hyvin tasapaksun. Näitä siveltimiä oli hankala käsitellä erityisesti silmukkatestissä, sillä karvat oli vaikea saada taipumaan kiikkerään mutkaan. Siveltimille sopiikin parhaiten mahdollisimman loivalinjainen maalaaminen.

Vähäisen karvamäärän vuoksi siveltimet eivät imeneet itseensä kovinkaan paljoa vettä. Tämän vuoksi siveltimet kuivuivatkin hyvin nopeasti, eikä liukuneet paperilla 6228-mallin tarvoin sulavasti.

Märkätestissä koon 0 sivellin päästi pigmenttiä hyvin tasaisesti, mutta koon 000 siveltimellä oli hieman hankaluuksia pigmentin annostelun suhteen. 6227Z-mallin siveltimet sopivat testaamistani Isabeyn siveltimistä parhaiten kuivamaalaukseen, vaikka 6229-mallin akvarellisivellin pärjäsi myös hyvin. Heinistä tuli kauniin tasaisia väritykseltään. Kuivamaalauksen aikana siveltimet tottelivat myös hyvin käden liikkeitä, joten maalaaminen oli miellyttävää vähäisestä vesimäärästä huolimatta.

Isabey 6227

6227-akvarellisivellin eroaa 6227Z-mallista vain vähäisiä määriä. Ensinnäkin voidaan todeta 6227-mallin olevan Z-mallia kaksi senttiä pidempi. Myös näädänkarvoissa on hiuksenhienoja eroja, sillä 6227-siveltimessä on hieman vähemmän karvaa ja karvat ovat himpun verran pidemmät.

Mallien 6227 ja 6227Z koon 0 käytettävyys ovat hyvin samankaltaiset, minkä vuoksi maalausjäljessä ei ole suuria eroja. Siveltimet tuntuvat hyvin samalta, joskaan 6227-mallin sivellin ei toimi aivan niin hyvin kuivamaalauksessa kuin Z-mallin sivellin.

6227-sivellin päästi himpun verran suuremman määrän pigmenttiä karvoista, minkä näkee erityisesti märkätestissä – tumman ja vaalean värisävyjen välillä on melko tarkka raja. Tätä rajaa ei 6227Z 00 -siveltimessä puolestaan ollut. Viivatestissä jälki oli kuitenkin hyvin tasainen kummassakin siveltimessä.

Isabey 6229

Isabeyn 6229 -akvarellisivellin karva on tämän joukon siveltimistä lyhyin – koon 00 karvan pituus on vain 3mm! Tämä akvarellisivellin onkin hyvä erittäin pikkutarkkaan työskentelyyn, mutta sillä pystyy maalaamaan ohuuteensa nähden myös yllättävänkin paksua viivaa. Vaikka karva on lyhyttä, on sitä paksusti, jolloin siveltimellä pystyy maalaamaan yllättävänkin pitkään.

Tätä akvarellisivellintä oli huomattavasti helpompi käsitellä kuin 6227(Z)-malleja, sillä sivellin totteli ohjausta näitä siveltimiä paremmin. Tämä johtuu yksinomaan karvan pituudesta. Silmukkatestissä sivellin soljui 6228-mallin tavoin, eikä mutkat olleet haasteena tälle siveltimelle.

Märkätestistä huomasi, että 6229 ei ole tarkoitettu vähänkään suurempien värialueiden maalaamiseen. 6227(Z)-mallien tavoin, 6229 päästi paljon pigmenttiä ensimmäisten vetojen aikana, minkä vuoksi vaalean ja tumman sävyn raja on melko selvä. Siveltimeen varastoidun veden määrä on myös vähäinen, joten yhdellä vedolla ei pystytä maalaamaan kovinkaan kauan. 6229-sivellin sopiikin parhaiten kuivamaalaukseen. 6229 pystyy pitämään suhteellisen paljon pigmenttiä tehden linjasta kauniin tasaisen, vaikka viivan paksuus vaihtelisikin.

Tästä siveltimestä tuli ehdoton suosikkini. Siveltimen avulla saa hyvin ohutta ja kauniin tasaista viivaa, joka viimeistelee maalauksen kuin maalauksen.

Laadukkaat työvälineet

Isabeyn siveltimiä oli todella miellyttävä käyttää, ja testi osoittikin jokaisen siveltimen vahvuudet, mikä helpottaa oikean siveltimen valintaa tiettyihin tilanteisiin. Siveltimien näädänkarvan laadun odotin kuitenkin olevan parempi. Ainakin mallien 6227, 6227Z ja 6228 karva lähti jo ensimmäisen käytön jälkeen harottamaan. Siveltimen karva ei myöskään palaa alkuperäiseen muotoonsa kastelusta huolimatta vaan pää täytyy muotoilla märkänä uudelleen.

Karvan ominaisuudesta huolimatta siveltimet ovat hyvin laadukkaita, minkä pystyy näkemään erityisesti viivatestissä. Jokainen sivellin reagoi hyvin tähän paineen vaihteluun sekä palautui oikeaan muotoonsa. Painamisen myötä siveltimet eivät myöskään päästäneet ylimääräistä pigmenttiä, vaan viivan väri pysyi hyvin tasaisena.

Tällainen testi on hyvä tehdä aina uuden siveltimen myötä, jotta kunnolla pystyy näkemään siveltimen kyvyt. Edullisemmat siveltimet ovat harvoin laadukkaita, jolloin yksittäiset karvat saattavat testin aikana karata tehden paksumman viivan viereen ohuita viivoja. Myöskin yksittäisiä karvoja saattaa irrota huomattaviakin määriä kesken maalauksen. Hyvät työvälineet ovat erittäin tärkeitä etenkin aloittelijalle, minkä vuoksi kannattaa panostaa hyviin työvälineisiin jo alussa.

Testissä Winsor & Newton Professional -vesivärituubit

vesivärituubit Winsor Newton
Vesivärituubit vaihtoehtona kuppiväreille

Vesivärejä on valmistetaan sekä nappeina että tuubeissa. Vesivärituubit ovat tuubeissa olevia pastamaisia vesivärejä, kun taas kuppivärit ovat pienissä kupeissa olevia kuivia värinappeja. Tuubivärit ovat koostumukseltaan pehmeitä ja kermaisia, minkä ansiosta vesi sekoittuu väreihin kuppivärejä helpommin.

Värejä voi käyttää suoraan tuubista jopa kuivalla pensselillä, mutta yleisemmin niitä annostellaan paletille, jossa värit sekoitetaan toisiinsa. Tuubivärit ovatkin kuppivärejä hieman työläämpiä käyttää. Siinä missä kuppivärit ovat valmiina käytettäväksi heti, täytyy jokaista haluttua väriä puristaa tuubista paletille. Koska tuubivärit annostellaan erilliselle alustalle, pysyvät ne käytössä puhtaampana kuin kuppivärit.

Tuubivärit ovat ideaalit käytettäväksi, kun halutaan sekoittaa paljon väriä. Näin ollen tuubivärejä kannattaa käyttää isoihin maalauksiin sekä suuriin värialueisiin. Voi kuitenkin olla hankala arvioida kuinka paljon maalia tarvitsee, jolloin väriä menee helposti hukkaan.

Tarkempi katsaus pakettiin

Winsor & Newton Professional -vesivärituubit tulevat mustavalkoisessassa metallisessa rasiassa, jossa on oma lokero pensseleille. Tämä 23 x 9,5 x 2,5 cm kokoinen rasia onkin hyvä ottaa matkalle mukaan, sillä sekä vesivärituubit että pensselit pysyvät ehjinä jopa repun pohjalla. Rasian valkoisia sisäkansia voi puolestaan käyttää palettina, jolloin ei tarvitse ottaa muuta kuin metallirasia ja paperia.

Rasiaan mahtuu 12 kappaletta 5ml kokoista tuubia. Paketin sävyt ovat Winsor Yellow, Lemon Yellow, Winsor Red, Alizarian Crimson, French Ultramarine, Winsor Blue Green Shade, Permanent Sap Green, Yellow Ochre, Burnt Sienna, Burnt Umber, Ivory Black ja Chinese White. Näiden lisäksi tilasin neljä 14ml tuubia väreissä Perylene Violet, Neutral Tint, Perylene Maroon ja Cobalt Turquoise.

Värien pigmenttisyys on hyvin voimakasta, mutta värikohtaisia erojakin on. Esimerkiksi Yellow Ochre ja Burnt Sienna -väreistä oli vaikeampi saada pigmenttinen lopputulos kuin vaikkapa Cobalt Turquoise -väristä. Erityisesti punaisiin värisävyihin olin tyytyväinen. Winsor & Newton Cotman -kuppivärieni kohdalla huomasin punaisen olevan vähäpigmenttinen, jolloin punaisesta tuli helposti hyvin hailakka. Tuubiväreissä puolestaan koin värien olevan kuppivärejä huomattavasti pigmenttisempiä. Luultavasti tämä johtuu vain siitä, että tuubiväreissä veden määrä pystyy olla vähäisempi kuin kuppiväreissä, jolloin myös väri toistuu kirkkaampana.

Maalaaminen tuubiväreillä

Professional-vesivärejä oli todella miellyttävä käyttää, sillä niiden koostumus oli hyvin pehmeä. Kuitenkin paletille annosteltuaan värit kovettuivat melko nopeasti. Joidenkin valmistajien tuubivärit sopivat käytettäväksi niin märkinä kuin kovettuneena, mutta Winsor & Newtonin värit on tarkoitettu käytettäväksi tuoreeltaan. Kokeilin käyttää vesivärejä sekä suoraan tuubista että kovettuneena, ja mielestäni värit toimivat kummallakin tavalla vaikkakin kovettunutta tuubivärejä oli hieman vaikeampi sekoittaa veteen kuin kuppivärejä. Tässäkin oli värien välisiä eroja – esimerkiksi valkoinen oli huomattavasti vaikeampi saada uudelleenaktivoitua, kun taas vihreä alkoi toimimaan jo pienellä vesimäärällä.

Kuppievärejä käyttäessä olen huomannut niiden vähäisen pigmenttisyyden etenkin suureen vesimäärään sekoitettuna. Tätä ongelmaa ei tuntunut Professional-tuubiväreissä olevan, vaan väri toistui paperilla kauniin hailakkana vaikka vettä olisi seassa hieman enemmänkin. Kun pigmenttisyys on värissä suurempaa, ei kerroksia tarvitse laittaa kovinkaan montaa. Näin myös paperin pinta pysyy ehjänä.

vesivärit tuubi maalaaminen

Väriä pystyi ottamaan suoraan tuubista, jolloin väristä sai hyvin intensiivisen, mutta ilman vettä värit eivät levity kovinkaan helposti. Tuubivärit toimivat veden kanssa erittäin tehokkaasti, sillä jo pienikin vesitippa auttaa pigmenttiä leviämään laajalle alueelle. Veden määrä pystyy siis olla hyvinkin vähäinen kyseisiä vesivärejä käyttäessä.

Paperilla värit liikkuivat helposti. Tällä on sekä hyvä että huono puoli. Värejä pystyi helposti sekoittamaan toisiinsa, jolloin lopputuloksesta tuli väristä toiseen liukuva ilman värirajoja. Myös värin poistaminen alueelta oli helppoa, sillä väri lähti alueelta pois pienelläkin vesimäärällä. Toisaalta jos ei halua poistaa väriä tietyltä alueelta, voi tämän tehdä vahingossa uutta väriä lisätessään.

Pelkäsin 5 ml tuubikoon olevan liian pieni, eikä värit kestäisi kovinkaan paljoa kulutusta. Yllätyksekseni huomasin, ettei värejä tarvitse käyttää kovinkaan paljoa, vaan pienellä tipalla saa maalattua isonkin alueen. Nyt huolenaiheenani onkin kuinka nopeasti värit kuivuvat tuubeihinsa. Tuubien kierrekorkin kanssa täytyykin olla varovainen, sillä jos korkki ei mene kunnolla kiinni, kuivuvat värit tuubeihinsa.

Ensimmäiset kokemukset Winsor & Newton Professional -vesivärituubeista olivat positiiviset, ja aionkin ottaa ne tehokäyttöön. Tuubivärejä oli miellyttävä käsitellä etenkin paperilla ja lopputuloksesta sai kuppivärejä helpommin halutunlaisen. Myös värit sai toistumaan helpommin intensiivisenä, mikä on suuri plussa. Vesivärejä kokeillessani maalasin kolmen maalauksen Kaktukset-sarjan, josta voit lukea lisää portfoliostani.